Sijoitusmahdollisuuksien hiilidioksidipäästöjen laskeminen

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä ESG-riskien kuskin paikalla – syystäkin, sillä maailmanlaajuiset aloitteet, sääntelyponnistelut ja datan saatavuus ovat luoneet tavoitteita ja mitattavuutta.  Ilmastonmuutosta mitataan vain yhdellä avainluvulla – päästöillä. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Perehdytään aiheeseen hieman enemmän.

Hiilidioksidipäästöt jaetaan kolmeen ryhmään; Scope 1 -luokka, Scope 2 -luokka ja Scope 3 -luokka. Maailmanlaajuisilla markkinoilla on keskitytty suurelta osin Scope 1 -ja 2 –luokan päästöihin, mutta Scope 3 -luokan päästöt on jätetty useissa tapauksissa huomiotta. Scope 1 -luokka mittaa yrityksen suoria päästöjä, mukaan lukien yrityksen tilat ja ajoneuvot, kun taas Scope 2 -luokka mittaa lämmityksen, höyryn, sähkön jne. ostamista omaan käyttöön. Scope 3 –luokka ottaa huomioon kaikki epäsuorat toimenpiteet, kuten kuljetuksen ja jakelun, myytyjen tuotteiden käsittelyn, myytyjen tuotteiden käytön, toiminnassa syntyvän jätteen ja muut epäsuorat toimenpiteet. Scope 3 –luokan päästöjen mittaamisen vaikeus on ymmärrettävää, mikä on todettavissa 160-sivuisessa Technical Guidance for Capturing Scope 3 Emissions by GHG Protocol -julkaisussa. Carbon Disclosure Projectin (CDP) arvion mukaan Scope 3 -päästöt muodostavat keskimäärin 75 prosenttia yritysten kasvihuonekaasuista, mikä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa yrityksen kokonaispäästöistä jää nykymuotoisessa raportoinnissa huomioimatta. Tämä on johtanut lisäponnisteluihin kaikkien merkityksellisten päästöjen kartoittamiseksi – tästä esimerkkinä Science Based Targets Initiative (SBTi), jossa edellytetään, että Scope 3 -luokan päästöille on asetettava tavoitteet, mikäli niiden osuus yrityksen päästöistä on yli 40 prosenttia.

Ellei tämä olisi jo riittävän monimutkaista, niin myös Scope 4 -luokan päästöjä koskevat keskustelut ovat kiihtyneet vuonna 2022. Määritelmä ei ole vielä kiveen hakattu, sillä yksimielisyyttä sen tulkinnasta ei vielä ole löydetty. Suosituin määritelmä Scope 4 –luokan päästöille on yritysten arvoketjun ulkopuoliset vältetyt päästöt. Toisin sanoen, on olemassa kaksi keskeistä vältettyjen päästöjen kategoriaa a) tuote korvaa päästöintensiivisen tuotteen tai b) tuote mahdollistaa päästöjen vähentämisen. Scope 4 –luokan päästöillä halutaan kuvata, miten yrityksen tuote ja/tai ratkaisu voi edistää ilmastonmuutoksen ratkaisemista. Rajoittavana tekijänä on tietojen saatavuus, sillä meillä ei (vielä) ole määrällisesti samaa dataa kuin Scope 1-3 –luokkien päästöissä, jonka vuoksi tarvitaan manuaalisia arviointeja ja arvioita realistisen kuvan luomiseksi kokonaispäästöistä.

Potentiaalisia sijoituskohteita kartoittaessamme haluamme huomioida yrityksen koko elinkaaren. Kysymys, johon haluamme vastata osana sijoitusprosessiamme, on seuraava: voimmeko tunnistaa yrityksen toiminnan ja liiketoimintamallin kokonaispäästöjen nettopositiivisuuden? Yksinkertaistettuna esimerkkinä voimme ajatella tuulivoimaloiden tuottajaa. Turbiinin raaka-aineet ja sen osien rakentaminen on intensiivistä, mutta turbiini voi maksaa tuotannosta syntyvän hiilijalanjälkensä takaisin alle vuodessa. Lisäksi se todennäköisesti korvaa perinteisemmän tavan tuottaa energiaa, mikä mahdollistaa vielä suuremman vaikutuksen hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärään. Tulos on tässä tapauksessa ilmeinen, sillä investoinnilla saataisiin nettopositiivinen kokonaispäästömäärä, mikäli tuulivoimalan laskennallinen elinikä olisi noin 20 vuotta. Tämän lähestymistavan soveltaminen antaa paremman käsityksen yrityksen todellisesta vaikutuksesta päästöihin ja samaa mallia voidaan hyödyntää kaikkien sektorien arviointiprosessissa. Se antaa myös paremman käsityksen siitä, miten yritys tarttuu ilmastonmuutokseen liittyviin mahdollisuuksiin, mikä puolestaan antaa huomattavasti paremman käsityksen yrityksen toiminnasta verrattuna siihen, että tarkasteltaisiin vain toiminnan fundamentaalisia ESG-riskejä ja kolmannen osapuolen ESG riskiarvioita. Tämän ajattelutavan sisällyttäminen sijoituspäätösprosessiin mahdollistaa ESG-riskien ja -mahdollisuuksien integroimisien entistä paremmin ja antaa arvokasta tietoa nykyisten ja tulevien parhaiden sijoitusmahdollisuuksien tunnistamiseksi.