Onko nyt aktiivisten osakerahastojen aika?

Trumpin tulliuhkaukset ovat jo parin kuukauden ajan hermostuttaneet markkinoita. Viime viikolla ilmoitetut maakohtaiset tuontitullit ylittivät kuitenkin jopa villeimmät skenaariot. Järjellä niiden suuruutta on vaikea selittää, eikä laskentakaavakaan taida talousopin oppikirjoista löytyä. Markkinoilla on jo pitkään vallinnut ajatus siitä, että Trump käyttää tulliuhkauksia neuvotteluvälineenä. Koska niiden lopullisesta kestosta tai koosta ei ole varmuutta, on olemassa riski siitä, että ne iskevät kovasti Yhdysvaltojen omaa taloutta vastaan. Tämä on saanut markkinat hinnoittelemaan kiihtyvää inflaatiota ja taantumariskin kasvua.

Tätä kirjoittaessa markkinat toipuvat maanantaiaamun kurssiromahduksesta. Tämän vuoden huipputasoilta on S&P 500 -indeksi laskenut 21,5 % ja markkinavolatiliteettiä kuvaava VIX-indeksi on sulkenut jo useamman päivän yli 40:n tason. Vaikka kurssiliike täyttääkin jo karhumarkkinan merkit, olivat teknokupla, finanssikriisi ja koronalaskut tätäkin suurempia.

Liikettä on osaltaan vahvistanut myös se tosiasia, että valtava määrä pääomia on viime vuosien aikana siirtynyt passiivisten indeksituotteiden pariin. Tämä on tähän mennessä ollut toimiva strategia, koska Yhdysvaltojen talous on kasvanut ja teknologiasektori on tarjonnut suurimman tuloskasvun. Sitä mukaa kun isojen MAG-7-teknologiayhtiöiden kasvu ja ylivoimainen tuottokehitys on jatkunut, on myös rahavirtojen liike indeksituotteisiin kasvanut. Kun paljon rahaa kerääntyy samoihin tuotteisiin, ovat seuraamukset myös suurempia, kun korjausliike tapahtuu ja sijoittajat joko kotiuttavat voittoja tai pienentävät osakepainojaan. Tällä kertaa trendimuutos tuli Trumpin kauppapolitiikasta. Tällä hetkellä Yhdysvalloilla on noin 70 %:n paino maailmanindeksissä ja MAG-7-yhtiöiden paino on laajoissa indekseissä lähes 30 %.

Aktiivinen salkunhoito on kokenut vastatuulta koronavuosien jälkeen edellä mainitun markkinatrendin takia. Mutta onko jälleen koittanut osakevalintaan pohjautuvan aktiivisen osakesalkunhoidon aika?

Jos tilannetta tarkastellaan vuoden 2025 osalta, on esimerkiksi pohjoismaiset ja eurooppalaiset pienyhtiöt selvästi lyöneet laajan maailmanindeksin, Yhdysvaltojen pörssistä puhumattakaan. Fondita Nordic Small Cap -rahaston alkuvuoden tuotto on 6 %-yksikköä ja Fondita Nordic Micro Cap -rahaston jopa 8 %-yksikköä parempi kuin maailmanindeksin tuotto. Fondita European Micro Cap -rahasto on taas tuottanut 10 %-yksikköä maailmanindeksiä paremmin. Jos tuottoja verrataan S&P 500 -indeksiin, voi tuottoeroon lisätä 3 % pienyhtiöiden hyväksi! Kaikkein parhaiten on tuottanut suomalaisiin mikroyhtiöihin sijoittava Fondita Finland Micro Cap -rahasto, jonka ylituotto on jopa 15 % S&P 500 -indeksiin verrattuna.

Tämä osoittaa sen, miksi osa salkusta kannattaa hajauttaa hyvän kasvupotentiaalin omaaviin pienyhtiöihin, jotka eivät kulje käsi kädessä laajojen passiivisten indeksituotteiden kanssa. 25 vuoden historiaankin peilaten ovat pienyhtiöt tuottaneet tuplasti sen minkä maailmanindeksi on tuottanut. Tässä turbulenssissa voi myös ajatella, että pienyhtiöt eivät samalla tavalla ole tuontitullien uhreja, koska suurempi osa liiketoiminnasta on usein kotimarkkinavetoista.  Eurooppalaiset yhtiöt hyötyvät Euroopan mittavista investointisuunnitelmista, jotka kohdistuvat puolustusteollisuuteen ja infrastruktuuriin sekä ilmasto- että ympäristöratkaisuihin.

Markkinoilla liikehdintä tulee varmasti jatkumaan, mutta se luo myös mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Fonditan salkunhoitajat

Janna Haahtela, Marcus Björkstén ja Kenneth Blomqvist